Golfkesää tuomarin silmin




Golfsäännöt tuntuvat useimmista pelaajista melkoiselta ”pilkun viilaamiselta”, eikä varmasti syyttä, sillä yli 700-sivuisen sääntökirjan kaikki viilaukset ja tulkinnat on oikeasti mahdotonta hallita. Liekö tuo sitten tarpeenkaan, sillä tavanomainen kierros harvoin tarjoaa mitään sääntötulkintojen kummallisuuksia. Joskus tuntuu, että ensimmäiset tiedossa olevat 13 golfsääntöä kelpaisivat peliohjeeksi tänäkin päivänä ja peli sujuisi ihan hyvin niilläkin ohjeilla. Koska tähän ”pilkun viilaukseen” kuitenkin on kilpailuissa pakko tottua, niin Swingi lähti kyselemään golftuomareilta, miten he näitä asioita näkevät ja kokevat tuomaritehtävissään.

Jututimme asian tiimoilta seuramme kansainvälistä tuomaria Kari Rytköstä ja liittotuomarikokelasta Pekka Ahtolaa muutamin kysymyksin. Näin he asioita kommentoivat:

1. Miten hyvin hyvän tason kilpailijat tuntevat säännöt?

Kari: ”Kyllä parantamisen varaa ilman muuta on. Hyvänä esimerkkinä käy vaikkapa eräs Mikko Korhosen kilpailu, jossa hän menetti huomattavan määrän euroja tehtyään aivan hölmön sääntötulkinnan ja saaden siitä ”turhaan” rangaistukset. Eli olisi kannattanut lukea säännöt tai kutsua tuomari paikalle ehkäisemään kalliiksi tullut hölmöily.
Yllättävää oli myös, että SM-kisoissa eräs pelaaja kysyi vapautumismahdollisuutta tiikeripaalusta, kun se oli lyöntilinjalla haittaamatta kuitenkaan swingiä tai lyöntiasentoa. No ei tullut”.

Pekka: ”Sanoisin, että kilpapelaajat tuntevat perussäännöt melko hyvin, mutta monet kutsuvat tuomarin paikalle vähänkin epävarmoissa tilanteissa varmistamaan oikean toiminnan. Lisäksi usein tuomaria yritetään ”vedättää” pelaajan eduksi jopa selvissäkin asioissa. Huippua edusti eräs pelitilanne, jossa pelaajan pallo oli päätynyt hankalaan paikkaan kahden kiven väliin. Vieressä oli kuitenkin vesilätäkkö ja pelaaja kutsui minut paikalle esittäen mahdollisuutta vapautua ilman rangaistusta tilapäisen veden takia. Totesin, että vesi ei haittaa normaalia lyöntiasentoa, mutta pelaaja yritti edelleen saada vapautusta. Jouduin ottamaan mailan käteen ja menemään pallolle siten, että vesi tuli jalkojeni alle. Tuolloin pallo olisi ollut jokseenkin takapuoleni alla. Aika ”normaali” lyöntiasentotohan tuo olisi ollut ja vapautusta ei sitten tullut ja pelaajakin sen lopulta ymmärsi, että vedätys oli turhaa”.

2. Mikä on mielestäsi EPG:n pelaajilla vaikein käytännön sääntöpykälä oppia ja omaksua?

Kari: "Kyllä se on tuo vapautuminen epänormaalista kenttäolosuhteesta (mm. tilapäinen vesi) ja sen käsittäminen, mitä tarkoittaa LÄHIN KOKONAAN vapauttava paikka. Kotiläksyksi annankin kaikille pelaajille lukea ajatuksella ko. sääntökohta 25-2 ja oppia todellakin sen mukainen toimintamalli”.

Pekka: ”No ainakin meidän kentällä 10-väylällä tilanne, jossa pallo avauksessa menee oikealle ja häviää korkealta puiden joukkoon. Sen liian monet tulkitsevat menneen vesiesteeseen ja näinhän ei todellakaan ole nähty tapahtuneen. Pallo voi yhtä hyvin olla esteen ulkopuolella ojan takana.
Vähän sama tilanne on usein nähtävissä 8-väylällä. Eri asia on, kun pallo selkeästi pomppii väylältä esteen puolelle, niin silloin näyttö on riittävä.Niinpä annankin taas kerran kotiläksyksi pelaajillemme lukea ja opetella vesiestesäännöt kunnolla”.

3. Jos saisit muuttaa yhden golfsäännön, niin mikä se olisi?

Kari: ”Ehkä olisin valmis luopumaan pallon droppaamisesta ja muuttamaan sen asettamiseksi, sillä tietyissä tilanteissa droppaaminen voi johtaa selkeään pallon aseman heikentymiseen, vaikka sillä haetaan rangaistuksen myötä vapautusta ja parempaa asemaa pallolle”.

(Swingi tapasi Kokkolassa myös liittotuomari Ilkka Kolehmaisen ja hän hetken mietittyään sorvaisi vesiestesääntöjä yhteismitallisiksi, eli käytössä olisi vain punainen vesiestemalli).

Kannattaisikon sääntökirjaa edes joskus vähän katsella ja jopa lukea?

Tuomareiden kanssa jutellessa todettiin, että jollakin tapaa omatoimista halukkuutta käytännön pelitilanteiden / sääntöjen hallintaan tarvittaisiin jo pelaajan oman edun ja ”oikeusturvankin” takia. Seuramme mestaruuskisoissa eräs pelaaja teki harjoitusswingin tiillä ja pallo putosi tikulta. Kanssapelaajat totesivat, että nyt sitten lähtee kolmas lyönti tiiltä ja pelaaja hyväksyi tämän merkiten korttiin kaksi ylimääräistä lyöntiä – täysin turhaan! Kun kortti sitten oli palautettu allekirjoitettuna, niin sitä ei voitu enää korjata ja ”väärä” tulos jäi voimaan.

Eräs toinen senioripelaaja kertoi aluetourin kisassa, että hän oli vesiesteesä etsimässä palloaan ja kanssapelaaja totesi hänen koputelleen esteen pohjaa 7-8 rangaistuslyönnin arvoisesti. Tämänkin pelaaja hyväksyi ja korttiin tuli juhlava määrä lyöntejä – taas täysin väärin, sillä maksimimäärä samasta virheestä on kaksi rankkua!

Seuramme mestiksien aikaan kenttä oli osin todella märkä ja esille tuli kysymys tilanteesta, jossa pallo lyödään todistetusti keskelle väylää ja sitä ei löydy isosta tilapäisen veden pehmentämästä alueesta. Kuinkahan moni toteaisi pallon kadonneeksi ja lähtisi lyömään uutta palloa rankun kera edelliseltä lyöntipaikalta? Onkohan asia näin? Pohtikaapa hyvät lukijat asiaa, ennekuin se osuu omalle kohdalle. Jos jaksoit lukea tämän jutun, niin jaksat varmasti hakea vastausta sääntökirjasta tällaiseen varsin yleiseenkin kostean kesän tilanteeseen.

Jutun kokosi ja kirjoitteli itsekin neljän urheilulajin tuomarikortin omaava Tapio Räsänen.

Golfin säännöt
Tämä kirja olisi jokaisen golffarin syytä lukea ainakin kerran.

 

Seuraavat kilpailut

 Swingi on Ruuhikoski Golfin ajankohtaisosio, jossa voit lukea kiinnostavia kuulumisia Ruuhikosken ajankohtaisista aiheista ja golfin parissa toimivista henkilöistä.
 Siirry
Kilpailukalenteri »