Monimuotoinen Ruuhikoski linnun silmin




Istun aikaisin alkukesän aamuna ”käkikellon” portailla Hannu Tuomiston, kokeneen lintuharrastajan, kanssa ja katselemme juuri päättymässä olevaa tuomenkukintaa. Muutama päivä aiemmin ollut kukkaloisto on vaihtumassa lehtien katoamiseen ja puun verhoutumiseen harmaaseen suruvaippaan. Tuomenkehrääjäkoi siinä turvaa lajinsa säilymistä muodostamalla toukista kotelovaiheen kautta uuden sukupolven perhoset, jotka heinäkuun lopulla taas munivat tuomen oksiin seuraavan kevään toukka-armeijan lähtökohdat.


Monimuotoinen Ruuhikoski

Kentän alueella virtaava Nurmonjoki ja Hurstinluoma muodostavat monille eliölajeille mieluisan elinympäristön. Jokimaisemaa täydentää polveilevat golfväylät, jotka tarjoavat elintilaa ja ravintoa monille lajeille. Kenttää kiertäessä useimmat pelaajat ovat havainneet lintujen laulun lisääntyneen – kiitos parina viime vuotena kentän reunamille asennetun noin 150-linnunpöntön. Hyvinhän seniorien rakentamat ja väylien varteen asentamat pöntöt ovatkin käyneet kaupaksi, sillä Heikki Hautala kertoi viime kevään pönttösiivouksen osoittaneen noin sadassa pöntössä olleen asukkaita.

Mitä Ruuhikosken siivekäs luonto meille kertoo?

Lähtekäämme siis Hannu Tuomiston kanssa lintu- ja luontoretkelle keräämään tietoa kenttäympäristössämme elävistä lajeista. Pysähdymme nelosviheriön tuntumaan. Hannu kuuntelee hetken ja antaa sitten vakuuttavaa musiikkitietoa. Peippo siellä laulaa kilpaa kirjosiepon kanssa. Myös talitiainen saa äänensä hyvin kuuluviin. Taustalta jostain kuusenlatvasta erottuu laulurastaan kaunis ja kantava aina kertaantuva ”tsik” ääni. Hienoon konserttiin tuo sitten soraäänen maallikon korviin ottava räkättirastaan ”rutkutus”.

profiili

Hannu Tuomisto toimii biologian ja maantiedon opettajana, ja lintuharrastusta on takana jo 40 vuotta.

Jatkamme matkaa seiskaväylää pitkin ja toteamme rannalla sjjaitsevan pöntön toimineen hyvänä pesäpaikkana telkälle poikueineen. Laskeudumme sitten seiskaviheriön ja Hurstinluoman äärelle kuuntelemaan rauhoittavaa veden solinaa ja jokivarsilehtojen tyypillistä lintukonserttia. Kuulijan toiveeseen vastaa pian Hannu Tuomiston tarkan korvan poimimana metsäkirvinen, pajulintu, sinitiainen, mustarastas, punavarpunen, punarinta ja lehtokerttu.

Jatkamme matkaa avoimmille ja kentän korkeimmille alueilla, joissa meitä tervehtii Västäräkit, Keltasirkut ja päivän paras bongaus – kottarainen! Takavuosien yhden yleisimmän pihapiirilinnun kanta on romahtanut täysin ja näin kottaraisesta on tullut yllättäen lintuharvinaisuus. Aamun edetessä tiltalttikin saa jostain kuusten kätköistä äänensä kuuluviin.


20180524_082316

Taitolentoa lammella

Viheriön 14 viereisen lammen pinta on saanut ruokakattauksen hyönteisistä, joita naurulokit nauttivat aamupalakseen. Lampea peittää pikkulimaska – kasvillisuus, joka tyypillisesti valtaa vihreänä massana tämäntyyppiset pienvesistöt elintilakseen. Epämiellyttästä ulkonäöstä huolimatta kasvi ei ole myrkyllinen.

Väylän 11 varrella Hannu Tuomiston katse kohdistuu latoon, jonka päätyyn hän suosittelee tehtäväksi tuulihaukan pesälaatikon. Tuulihaukka oli takavuosina vähenemässä, mutta kanta on nyt elpynyt osin ihmisen näin avustamana. Myyriä kentällämme ei onneksi juurikaan ole, mutta silti haukkavahti olisi ilmaisena kenttätyöntekijänä paikallaan antamassa omaa ilmettään kentällemme.


Lintulajiston lisäämiseksi Hannu Tuomisto suosittelee tehtäväksi leppälinnuille pönttöjä pihapiiriin ja puukiipijälle omanlaisiansa ”kolmiopönttöjä” notkelmien kuusikoihin. Ihanteellinen puukiipijän pöntönpaikka olisi 12-viheriön takana olevassa puronotkon kuusikossa.

Lyhyt kierros Hannu Tuomiston kanssa herätti paljon ajatuksia siitä, miten me luonnossa liikkuvina, mutta samalla myös vahvasti luontoa muokkaavina voimme omalta osaltamme vaikuttaa positiivisesti luonnon monimuotoisuuden säilymiseen ja kehittymiseen.


Luontoarvojen huomioiminen osana kenttämestarin työtä

Kenttämestari Jarmo Saajanteen mukaan golfkenttien suunnitteluvaiheessa tehdään ulkopuolisen tahon toimesta luontoselvitys ohjaamaan kenttäsuunnittelua ja rakentamista. Asia on todella tärkeä, sillä monet kentät sijaitsevat herkkien pienvesistöjen tuntumassa – meidän oma kenttämme hyvänä esimerkkinä. Käytännössä Ruuhikoskella nämä asiat konkretisoituvat mm. jatkuvaan vesinäytteiden ottoon puroista.

Moni pelaaja on myös huomannut kuivettuneita puita kentällämme. Nämä ovat kuitenkin hyönteisiä keräävinä mainioita ravintolähteitä mm. tikoille ja siksi ne saavat olla paikoillaan edistämässä alueen monimuotoisuuden säilymistä. Samalla se on positiivinen signaali golfmaailman ulkopuolisille tahoille toiminnastamme luonnon parissa.

Nauttikaamme siis monimuotoisen kenttämme eliöstöstä ja nähkäämme väylilta metsä ja sen elämä, sillä elämää on myös golfin ulkopuolella.

Hannu Tuomiston kanssa lintuja bongaili ja jutun kirjoitti Tapio Räsänen.

Seuraavat kilpailut

 Swingi on Ruuhikoski Golfin ajankohtaisosio, jossa voit lukea kiinnostavia kuulumisia Ruuhikosken ajankohtaisista aiheista ja golfin parissa toimivista henkilöistä.
 Siirry
Kilpailukalenteri »